Saapasjalkakissa (Turun Kesäteatteri)

*Mainos/lippu saatu Turun kesäteatteri

Lastenteatteria tulee nähtyä melko harvoin, mutta ajoittain on mukava katsoa jotain myös tästä lajityypistä. Turun Kesäteatteri Vartiovuorella on erityisesti keskittynyt koko perheelle sopiviin esityksiin, joten suuntasin Turku-visiitillä kiinnostuneena katsomaan, millainen keitos klassisesta sadusta, Saapasjalkakissasta, oli saatu aikaiseksi.

Lastenteatterin henkeen kuuluu usein neljännen seinän rikkominen heti esityksen alussa, jotta kaikenikäinen yleisö orientoituu teatterikokemukseen. Valtteri Lehtisen reippaalla ja mukaansatempaavalla energialla esittämä Saapasjalkakissa tekee juuri näin. Aloitukseen on keksitty kiinnostava koukku, sillä Saapasjalkakissa ihmettelee, miksi yleisö on vielä paikalla, sillä eikö hän jo käynyt läpi voitokasta kohtaamistaan juonikkaan Velhon (Sami Lalou) kanssa? Lapsivoittoinen yleisö kajauttaa vastaukseksi, ettei tästä kohtaamisesta ole vielä kuultu. Siispä Saapasjalkakissa aloittaa tarinan kertomisen alusta.

Seppo Honkosen dramatisoiman ja ohjaaman esityksen pääjuoni noudattelee klassisen sadun kaarta. Puhuva Saapasjalkakissa päättää oveluuttaan käyttäen auttaa köyhää Myllärinpoikaa (Eedi Roisko) kohoamaan aateliseksi. Matkan varrelle mahtuu isompia ja pienempiä kohtaamisia muiden tunnettujen satuhahmojen, kuten Lumikin (Vilja Aavikko) ja Punahilkan (Helmi Henell), kanssa. Yksi riemastuttavimmista juonenkäänteistä on se, että Miia Wakosen hauskasti esittämä Tähkäpää onkin eräänlainen satumaailman influensseri.

Kuva: Frans Rinne

Runsas hahmokatras hauskuuttaa, mutta tuo esitykseen myös hieman hajanaisuuden tuntua. Turun Kesäteatterin ensemble koostuu niin ammattilaisista kuin harjaantuneista harrastajistakin, mutta näyttelijäsuoritukset ovat silti tasalaatuisia.

Niina Sunin lavastus ja Suvi-Tuuli Höglundin pukusuunnittelu täyttävät Vartiovuoren kesäteatterin näyttämön klassisilla, tunnistettavilla sadunomaisilla elementeillä. Nukeista ja tarpeistosta vastasi Pia Kalenius sekä maskeerauksesta ja kampauksista Alisa Oksanen. Esityksen visuaalinen ilme oli yhtenäinen ja kohdallaan, mikä osaltaan auttoi uppoutumaan sadun maailmaan.

Honkosen ohjauksessa sadun kaari ja muoto ovat hyvin hallussa. Tarina terävöityy mukavasti loppua kohden, ja pitkin esitystä kuullut laulunumerot viihdyttivät. Esityksen musiikista vastasi Kari Mäkiranta. Venla Viisasen suunnittelemat koreografiat olivat paikoin varsin vauhdikkaat.

Yleistunnelma oli Vartiovuoren kesäteatterissa kohdallaan. Tein sellaisen huomion, että lapsikatsojat jaksoivat istua hienosti paikoillaan ja keskittyä esitykseen, joten voinee sanoa, että esitys puree hyvin kohdeyleisöön. Parin tunnin kesto väliaikoineen tuntui juuri sopivalta tälle tarinalle.

*Katsoin esityksen 27.6.2026