*Mainos/lippu saatu Tehdas Teatteri
Teatteri Kantanäky on tehnyt Turussa sateenkaarevia kabaree-esityksiä pian jo 20 vuoden ajan. Ne ovat niittäneet mainetta myös teatterin ystävien keskuudessa ympäri Suomen, joten olikin korkea aika päästä kokemaan tämä turkulainen ilmiö.
Kantanäky tekee siis esityksiä, joiden teemana ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat. Kantanäyn riveissä on niin teatterin ammattilaisia kuin harrastajia.
Täällä sateenkaaren alla – Suomen homot värikuvina on yhteistuotanto Tehdas Teatterin kanssa. Kabareen ohjauksesta vastasi Heini Vahtera, ja käsikirjoittajaksi on merkitty Teatteri Kantanäky / työryhmä.
 |
| Kuva: Ami Koiranen |
Kabareessa ei ole perinteistä juonta, vaan se tarjoaa kohtauksia halki kväärin Suomen, historiaa unohtamatta. Kvääri on suomenkielinen vastine kattokäsitteelle queer. Pidin kovasti aloituskohtauksesta, jossa nukkehahmo vaeltaa metsämailla törmäten salaperäiseen kirjaan. Sitten kabaree pääseekin jo valloilleen.
Osa kohtauksista oli lyhyitä ja ytimekkäitä, hieman sarjakuvamaisen kerronnan mieleen tuovia puheenvuoroja, joissa esimerkiksi yksinäinen homomies kertoo, kuinka vaikeaa on nykyään löytää kunnon miestä, vaikka ei paljoa vaadi. Tätä toteamusta seuraa tietenkin pieni luettelo erinäisistä toiveista. Äänessä oli myös esim. nykyisen valtiovarainministerin mieleen tuova 50-kiloinen blondi söpöliini, joka muisteli suhdettaan duunaritaustaiseen naiseen.
Pidemmistä sketseistä jäi mieleen muun muassa pikkujouluihin sijoittuva kohtaus, jossa selviää, että työkaveri onkin naisista tykkäävä nainen, eikä hänelle siis tarvitse katsella ketään miestä. Känninen keski-ikäinen nainen onkin pian korostamassa kovaan ääneen omaa suvaitsevaa suhtautumistaan, unohtaen seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin kuuntelun. Kiusallisen viihdyttävää katsottavaa!
Lauluja piisasi, kuten kabareehen kuuluu. Mainitsen muutamia. Antti Ainola, joka vastasi myös esityksen livemusiikista, oli sovittanut kimaran biisejä, jotka olivat saaneet sateenkaariteemaan sopivat sanat. Riemukas oli esimerkiksi väännös Wicked-musikaalin kappaleesta Popular. Mahtavan energinen ja valloittava numero oli Anita hieroo, jonka pohjana oli Bonnie Tylerin kasarihitti.
Silkkaa esiintymisen iloa ja riemua pursusi myös potpuri erinäisistä matkalauluista. Tässä junailukohtauksessa oli tunnelma kerrassaan katossa. Iskevää perinteisempää kabareetunnelmaa lesbotwistillä vuorostaan tarjosi versiointi Kai Hyttisen tunnetuksi tekemästä biisistä Naiset.
 |
| Kuva: Ami Koiranen |
Vakavahenkisempää sisältöä tarjosivat esimerkiksi kuvaus siitä, kuinka pariskunnan toinen osapuoli ei uskalla tulla ulos kaapista vanhemmilleen, vaikka aika kuluu ja vuodet vierivät. Yleisöä muistutetaan myös siitä, kuinka homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta vasta 1981. Linnan juhlat -kohtauksessa Suomen historian sateenkaari-ihmiset pääsevät viimein osallistumaan juhliin omana itsenään.
Esiintyjien heittäytymiskyky mitä erilaisempiin kohtauksiin, hahmoihin ja tilanteisiin vangitsi huomion. Tasaisen laadukasta tekemistä koko joukolta. Esityksen rekisteri vaihtui paikoin nopeasti: välillä lyötiin kunnolla överiksi, välillä taas ilmaisu oli hieman hillitympää, mutta niin vain esiintyjät pysyivät tahdissa. Lavalla nähtiin Nuppu Ervasti, Virve Koskinen, Teemu Loikas, Reetta Moilanen, Tristan Selin, Kiisu Tuomi ja Timo Väntsi.
Esityksen yli kaksituntinen kesto tarjosi reilun annoksen lauluja, näyttämöviihdettä ja sketsejä. Kabareen rytmitys oli kohdillaan, ja esitys virtasi sujuvasti eteenpäin. Meininki oli viihdyttävää, ja vaikka jokin juttu ei olisikaan ollut aivan omaan makuun, niin rivakka tahti takasi sen, että pian jo olikin jokin uusi kohtaus käsillä. Yleisö eli esityksessä mukana alusta lähtien.
*Katsoin esityksen 15.2.2026
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti